Kämpillä pakkaamiseen oli minimaalisesti aikaa. Miljoona asiaa jäi kotiin... Niinkuin aina. Listasta huolimatta. Pyöräilin asemalle painavan laukun kanssa ja istahdin huojentuneena junaan. Aikainen herätys ja liikunta sai minut hyvin väsyneeksi. Kavaljeerini oli ostanut meille makuupussit, joka helpotti pakkaamista huomattavasti. Olihan ne aika kalliita, mutta niitä tulee tarvitsemaan myöhemminkin. Odotinkin jo innolla nukkumaan menoa. Sain kaverilta ilmapatjan lainaan, joten ei tarvitsisi nukkua lattialla. Aika luksusta. Hain Tampere-talolta tarpeelliset paprut ja rannekkeen että pääsen aamulla sisälle.
Lattiamajoitus oli mulle ilmainen. Opiskelijana kaikki ilmainen otetaan avosylin vastaan. Jotenkin päädyin sika-osastolle... Eli kuorsaus oli aivan järkyttävää. Onneksi mulla oli korvatulpat. Riku navigoi ittensä mun viereen kolmen aikaan yöllä kun sen työt yövastaavana loppu. Vieressä omalla ilmapatjallaan nukkunut jätkä ei varmaan olis hirveesti tykännyt jos olisi aamulla löytänyt kaverin vierestään.... Riku päätteli löytäneensä oikean nukkumakaverin kun suutelin takaisin.
CONI ALKAAA!!
Medusa cossi Soul-Eaterista päälle ja menoksi. Mulla oli eka kerta blondi peruukki päässä. Vähän jännitti ettei se sopis mulle yhtään! Noita pilkkuja oli vaikea tehdä unisena kainaloon vasemmalla kädellä... Vuoro alkoi lauantaina kymmeneltä kun conikin alko. Odotin jäätävää rynnäkköä narikalle ja sen sainkin... Tosin en niin pian kun odotin. Vähitellen porukka vaan kerääntyi narikalle. Ensin pidin sukkia ja villasukkia kun juoksentelin tiskin takana, mutta pian siirryin hahmoon ja hipsin pitkin käytäviä paljain jaloin. Riku osti mulle kaksi pehmeää totoroa myyntipöydiltä ja toi ne mulle narikalle, kun olin vielä töissä. Ilman mitään sen suurempaa syytä!! Todella suloista!! Sain ihanalta Mintulta pienen putelin, jossa luki "drink me!" kun sen korkki kesken kaiken poksahti korissa auki. Ystäväiseni cossasi valkoista kania Alicesta! Limu oli ihanan virkistävää, mutta en valitettavasti kutistunut yhtään. Työkaverit oli mahtavia ja aika meni nopeesti. Kahdeltatoista olin vapaa. Pääsin tapaamaan kavereita. Iltasella törmäsin Yukiin ja adoptoin hänet siipeni alle. Pelattiin musapeliä toisessa kerroksessa ja söpöläinen rökitti mut 6/0. Mut mä voitin Rikun!! Kaikki rahat meni pääasiassa ruokaan.... Vaikka mulla oli ilmainen lounas molempina päivinä. Tälläkertaa conin pihassa oli 24/7 auki oleva ruokakoju, jonka ruokia munkin oli pakko käydä maistelemassa. Voikun ne wokatut vihannekset oli namia!!
Me ei menty iltabileisiin koska toiset oli tosi kaukana ja toiset liian myöhään.
Totorokokoelma! |
Mun on ehkä pakko ostaa nää lasit! |
Työvuoro alko neljältä yöllä. Mä olin vähän myöhässä, koska en löytäny pimeässä mun makuupussin mustaa pussukkaa. Loppujen lopuksi se tippu makuupussin sisältä ja sain kamani kerättyä. Riku jäi onnellisena nukkumaan. Mä raahasin itteni kolmen tunnin yöunien jälkeen conipaikalle korkkarit jalassa, koska kaunesta pitää kärsiä... Noh Tampere-talolla oli aika hiljaista ja hidasta väkeä niin aikaisin aamulla. Istuin koko yön valvoneen Yukin kanssa narikan tiskillä tyynyn päällä ja avattu makuupussi sylissä. Työkaveri jopa levitti viltin meidän olkapäille. Hurrrrrrrr!!! Siinä oli ihanan lämmin istua ja näyttää siltä että mä olen töissä täällä... Asiakkaita kävi yöllä ehkä kuus.... Kun mä olin siinä siis. Pidettiin välillä taukoja ja pelailtiin lisää musiikkipeliä. En yhtään osaa sanoa mikä sen pelin nimi on. Sitä pelataan I-pädillä, enkä mä saa sitä omalle tabletilleni, joka ärsyttää mua suuresti!!!
MILLA!!! <3 |
Musta tuntuu ettei kukaan kavereista ollu tunnistaa mua. Käveli vaan ohi. Näin tosi vähän tuttuja ja niitä joita olin luvannu nähä. Useille olin sanonnut että tulkaa narikkaan moikkaamaan mua, mutta ei niitä näkynyl. Mikä harmittaa mua suuresti!! Mutta oli aivan ihanaa hengailla Yukin ja Rikun kanssa. Ihana Milla otti mun kanssa hirveästä nälästä huolimatta kuvia.
Photoshoot
Cossiini olen todella tyytyväinen. Tulin kipeeksi juuri sillä viikolla kun minun oli se tarkoitus ommella. Sain kuitenkin mamalta ompelukoneen lainaan ja sain taiottua itselleni ensimmäiset koskaan tekemäni housut viimetipassa. Ne ei ehkä ole parhaimmat mahdolliset, mutta pusta antaa aika paljon anteeksi. Kangas on aivan ihanaa. Mukavin cossi mitä minulla on tähän mennessä ollut. Vaikkakin paljain jaloin oli yllättävän kivuiasta kävellä. Peruukki kiukutteli läpi conin, mutta se kaikesta huolimatta näyttää kuvissa ihan hyvältä. Kuvia ei minusta otettu kuin pari, mutta ei se minua haitannut. Odotan innolla kunnon photoshoottia tämän cossin tiimoilta kun vain ehditään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti